Phnom Penh ja Vietnam

                                           Mui Nen hiekkaerämaassa

                                           kalloja killing fieldseiltä

                                                         teksti kertoo

                                           S-21:n vankeja

                                           Mui Nen aallot privaattibiitsillä

                                                       Mui Nen satama

                                            Palmuja

                                                        auringonlasku Vietnamissa


Phnom Penhissä vietettiin kolme päivää tutustuen maan raakaan lähihistoriaan. Käytiin S-21-nimellä tunnetussa vankileirissä/kidutusleirissä, missä tuhansia ihmisiä oli kidutettu kuoliaaksi ja näännytetty nälkään Cambodian sisällissodan aikaan 1975-1979. Käytiin myös kuuluisilla killing fieldseillä missä tapettiin samoihin aikoihin kymmeniätuhansia miehiä, naisia ja jopa lapsia. Paikka on myös täynnä suuria joukkohautoja ja sinne oli myös pystytetty muistomonumentti minkä sisällä on tuhansien uhrien pääkallot. Raa'asta ja surullisesta historiasta huolimatta Cambodialaiset on kyllä tosi rennon ja ystävällisen olosta porukkaa. Toisena päivänä nukuttiin pitkään, mutta Joonas heräs aikasin ja kävi ampumaradalla testaamassa AK-47:aa. Meikä on saanu rytkytellä armeijassa jo sen verran et 40$/lipas oli vähä liian suolanen hinta siitä kokemuksesta. Singolla ampumisesta olis joutunu maksaan jo 350$, eli aika helvetin kallista touhua toi, mut kai ne joutuu maksaan jotain suojelurahoja valtiolle et ne saa pitää tota rambobisnestä pystyssä. Kolmantena päivänä sit oltiinki koko päivä toreilla pyörimässä ja jotain pientä tarttuki vähä mukaan vaik rinkka onki aivan liian täynnä.
Sit oli aika taas vaihtaa maisemia, koska oltiin saatu hoidettua asiat nii et lennetään Vietnamin pääkaupungista Ho Chi Minhistä eli Saigonista Bangkokkiin 15.3. , Joten otettiin dösä Phnom Penhistä Saigoniin. Muuten ei varmaan täällästä lenkkii oltais tehty, mut halusin viel kuukauden leiman mun passiin thaimaata varten ja maita pitkin rajan yli menemällä saa vaan 2 viikon leiman. Ja oltais varmaan lennetty suoraa Phnom Penhistä, mut koska Suomen kansalaiset ei tarvi viisumia Vietnamiin jos on maassa alle 2 viikkoa nii ajateltiin et samalla käy sit kattomassa senki. Niinpä saavuttiin sit Saigoniin ja ajateltiin et ollaan saatu kaupunkilomailusta taas tarpeeksemme hetkeks nii lähettiin heti seuraavana aamuna kohti Mui Nea, meren rannalle. Merta ei oltukaan nähty n. 1.5 kuukauteen joten sitä oliki jo tullu yhtä kova ikävä ku muumipeikolla. Mui Ne oli sellanen venäläisten pakettimatkailijoiden taivas, kaikki mainokset ja ravintoloiden menut oli venäjäks ja muutenki koko paikan puhutuin kieli tais olla vietnamin sijasta venäjä. Niitä speedo-uikkareita oli sit koko pääranta aivan pullollaan. Yks päivä jaksettiin katella sitä meininkiä, mut sit saatiin tarpeekseen ja mopot alle ja ajettiin rannikkoa pitki pohjoseen vähä tyhjemmille rannoille. Sielä oli kans joku pakettimatkakohde valmistumassa mutta kaikki hotellit oli suurimmaks osaks viel rakennusvaiheessa joten rannalla ei ollu oikestaan ketään muuita ku me.
Sit våähä aktiviteeteista, eli toi pääranta on myös täynnä kitesurffareita, eli tollasen liitovarjon ja wakeboardin tapasen laudan kaa liihottaa veden päällä älytöntä vauhtia. Ois ollu aivan jäätävän siisti kokeilla sitä, mut sit selvis et perus 3 päivän alkeiskurssi on 500$ nii jäipä sit se homma siihen. Ehkä jollain toisel reissul sit. No mut ei se haitannu koska sieltä autiolta rannalta löyty mesta mistä saatiin vuokrattuu surffilauta!!! Ja aallotki oli paljon paremmat ku päärannalla, missä  oltiin otettu Joonaksen kaa bodyboardit jo ekana päivänä ja sählätty niitten kaa. Ei voi taas tarpeeks hehkuttaa kuin siistii oli surffata. On siin vaa nii siisti fiilis aina ku saa aallon ja pääsee laudan päälle seisoon ees hetkeks.
Käytii kattoo myös vähän matkan päässä olevat isot hiekkadyynit, meininki oli niinku jostain Saharasta: hiekka pöllys nii et sitä oli kaikki paikat täynnä ja tarpominen sielä tuntu siltä ku olis ollu jossain leffas. Pikkupojat vuokras siin tienreunas jotain liukureita joilla oli tarkotus lasketella dyynejä alas, mut siitä ei kyl tullu mitään. Yks päivä oltiin Siirin kaa vaan jonku hotellin uima-altaalla pötköttään ja ottamas aurinkoo. Tuli myös syötyä krokotiilipihvi aamupalaks.
Yhteenvetona vois sanoo et Vietnamis oli ihan kivaa mut ei varmaan ihan heti tuu mentyy takas ku jäi vähä taksi- ja ravintolalaskukusetuksista sellanen fiilis et ihmiset on  epärehellisiä ja haluaa vaan hyötyä turisteista. Mukava oli palata takas Thaimaaseen. Lennettiin Saigonista Bangkokkii ja saman päivän viel minivanilla Koh Changille. Tuli automatkal keskusteltuu politiikasta jonku fabun kaa joka työskenteli jossain firmassa mikä edisti Thaimaan kehitystä demokraattisemmaks valtioks.

South-Laos + Angkor temples, Cambodia

Oolsprait Vang Viengissä oli äärettömän mukavaa ja sinne ois hyvin voinu jumahtaa vaikka kuukaudeks(mikä oli aika monelle kyllä tapahtunukki), mut ei voi jumittuu liikaa yhteen paikkaan, muuten jää paikat näkemättä. Mentiin sit yhessä Vang Viengissä tavattujen Joonaksen ja Saaran kaa sleeperbussil Pakseen etelä-Laosii. Oli kyl siistein dösä mil oon ikinä menny, kaikil oli kunnon makuutilat ja meil oli viel sellanen ekstra iso tila kakskerroksisen dösän takaosassa. Meni rennosti reissu laolaoo juodessa ja korttia pelatessa. No Paksessa oli sit tarkotus viettää pari yötä ja tokan päivän lähtee prätkil kiertää lähistöllä olevia isoja vesiputouksia, mutta mites kävikään: aamulla ku herättiin nii vettähän tuli ku esterin perseestä ja kadut tulvi pahemman kerran. Jätettiin haaveet siitä moporeissusta sikseen ku arvas et vaikka sade loppuski niin tiet on kuralla vielä seuraavan viikon. Nopee muutos suunnitelmiin sit aamul ja lähettiin paikallisella dösällä kohti Don Detiä aivan Laosin eteläkärjessä olevaa saarta. Tai oikeastaan se on saarirykelmä Mekongissa ja koko alueella on joku 4000 saarta, se on myös Mekongin levein kohta. Noo vielä siitä paikallisdösästä senverran et ei kyllä suomessa varmaan täyttäis kriteerejä sanalle linja-auto, se oli sellanen ylipitkä tuktuk ahdettuna täyteen ihmisiä (paikallisia + pari morfiinipäissään olevaa irkkua) ja tavaraa ja tietenkin myös 4 sikaa. No mutta kokemus sekin.

Don Detillä vietettiin joku reilu viikko, se oli sellanen paikka missä voi oikeesti vaan unohtaa koko ympäröivän maailman ja maata riippumatossa ja katella alla lipuvaa mekongia. Todella rauhallinen paikka ja täynnä samanhenkistä travelleriporukkaa, ei mitään brittijuntteja änkyräkännissä huutelemassa jokapuolella, niinku Vang Viengissä. Vaikka riippumattoon oliki helppo upota välillä koko päiväks nii välillä oli pakko vähä päristelläkki nii tuli ainaki käytyä fillaroimassa pari kertaa ihan kunnon lenkki ja kattomassa pari vesiputousta. Oltiin myös privaatti tubeilureissulla pari kertaa niin että mentiin jokea vastavirtaan eka veneellä Cambodian rajalle ja lasketeltiin sieltä hiljakseen takas Don Detille. Kävästiin kattomassa myös uhanalaisia Mekongin delfiinejä yks päivä. Iltasin tuli hengailtua isolla porukalla usein ruotsalaisen pariskunnan pitämässä pikkuraflassa. Joonaksen kaa viritettiin myös slackline(googlatkaa) sinne pihalle ja opin kävelemään paris päivässä sen n.7m päästä päähän. Don Det oli tähänastisen reissun yks halvimmista paikoista, ruoka oli ehkä samanhintasta ku muualla Laosissa, mutta juomat ja asuminen todella halpaa. Maksettiin meijän riverview-bungalowista 3e/yö ja dokattiin parina iltana litran viski+1.5l kola = 3e. Muutenki tää alkoholi juttu on aika hauska ku pintti kalja maksaa sen euron ja 0.75l laolao myrkkyviina 70senttiä.

Don Detille ku saavuttiin nii ei ollu viel mitään hajua et minne mennään seuraavaks, nii lähettiin sit Saaran ja Joonaksen kaa Cambodiaan, Siem Reappiin. Eka joku 6h ylitäyteen ahdetussa minivanissa ja loput 4h linja-auton käytävälle laitetuilla jakkaroilla, eb on siististi cool. Siem Reapissa sit käytiin kattomassa tottakai maailmankuulu Angkorin temppelialue. Sielä meni koko päivä pyöriessä ja ihmetellessä että mihin ihmiset on pystyny tuhat vuotta sitten. Parilla suurimmalla temppelillä (Angkor Wat ja Bayon) turistien määrä(erityisesti korealaiset, japanilaiset ja venäläiset) oli niin suuri et ei meinannu valokuvaakaa saada ilman et joku pallopää näkyy jossain kulmassa. Perkele otti päähän. No onneks niitten kakskerroksiset superturistilinja-autot ei sentään pysähtyny ku niil parilla suurimmalla ja kuuluisimmalla temppelillä ja niitä pienempiä saiki sit tutkia vähä pienemmän ihmismassan kaa. Koska en nyt muista niitten kaikkien nimiä nii en voi kertoo et mitkä oli parhaita mut ainaki sinne missä tombraider-leffaa on kuvattu kannattaa mennä. Toisena päivänä käytiin Tonle sap järvellä, eli kaakkois-aasian suurimmalla järvellä haistelee kelluvan kylän meininkejä. Sielä ne ihmiset asusteli bonttoonien päälle rakennetuissa pikku taloissaan ja vissiinki kalasti elannokseen. Sielä oli mm. kelluva koulu, kirkko, vedenpuhdistamo ja koripallokenttä. Käytiin myös kattoo krokoi krokotiili-farmilla ja "kelluvassa metsässä", eli käytännössä metsä jonka pohjana oli vaan maan sijasta vettä mutta kasvo isoja puita ihan normaalisti. Ei saatu oikein mitään järkevää syytä sille miks ne asuu sielä vettenpäällä, mutta päättelin et harmittais olla kalastaja siel ja asuu rannalla koska järven vedenkorkeus vaihtelee kuivan- ja sadekauden välillä niin rajusti et järvi kutistuu kuivalla kaudella viidesosaan siitä mitä se on sadekaudella. Vikana kokonaisena päiväna mentiin meiän guesthousen vieressä olevan ison hotellin kattoterassille missä oli hulppee uima-allas ja paistateltiin päivää sielä. Spesiaalimaininta viel halvoille hieronnoille Siem Reapissa: 30min jalkahieronta 2dollaria ja vartti jalkojen syöttämistä jollekki kuollutta ihoo syöville kaloille dollarin, joka sisältää viel ilmasen bissen.

                                                            Hiljainen temppeli

                                                          kelluvan kylän lapsi

                                             kelluva poliisiasema

                                            kelluva metsä

                                             paikallisbussi välillä Pakse - Don Det

                                             auringonlasku Don Detillä meijän terassilta

                                             vesiputous Don Detillä

                                                          Bayonin temppelistä

                                            tultiin seinän läpi

                                             taidetta temppelistä

 
Siem Reapista sit Cambodian pääkaupunkiin Phnom Penhiin. Ollaan täälä nyt vikaa päivää mut en oo kerenny laittaa kuvii koneelle ja en jaksa kirjottaa ku huomenna aikanen herätys ja lähtö uuteen valtioon.