Phnom Penhissä vietettiin kolme päivää tutustuen maan raakaan lähihistoriaan. Käytiin S-21-nimellä tunnetussa vankileirissä/kidutusleirissä, missä tuhansia ihmisiä oli kidutettu kuoliaaksi ja näännytetty nälkään Cambodian sisällissodan aikaan 1975-1979. Käytiin myös kuuluisilla killing fieldseillä missä tapettiin samoihin aikoihin kymmeniätuhansia miehiä, naisia ja jopa lapsia. Paikka on myös täynnä suuria joukkohautoja ja sinne oli myös pystytetty muistomonumentti minkä sisällä on tuhansien uhrien pääkallot. Raa'asta ja surullisesta historiasta huolimatta Cambodialaiset on kyllä tosi rennon ja ystävällisen olosta porukkaa. Toisena päivänä nukuttiin pitkään, mutta Joonas heräs aikasin ja kävi ampumaradalla testaamassa AK-47:aa. Meikä on saanu rytkytellä armeijassa jo sen verran et 40$/lipas oli vähä liian suolanen hinta siitä kokemuksesta. Singolla ampumisesta olis joutunu maksaan jo 350$, eli aika helvetin kallista touhua toi, mut kai ne joutuu maksaan jotain suojelurahoja valtiolle et ne saa pitää tota rambobisnestä pystyssä. Kolmantena päivänä sit oltiinki koko päivä toreilla pyörimässä ja jotain pientä tarttuki vähä mukaan vaik rinkka onki aivan liian täynnä.
Sit oli aika taas vaihtaa maisemia, koska oltiin saatu hoidettua asiat nii et lennetään Vietnamin pääkaupungista Ho Chi Minhistä eli Saigonista Bangkokkiin 15.3. , Joten otettiin dösä Phnom Penhistä Saigoniin. Muuten ei varmaan täällästä lenkkii oltais tehty, mut halusin viel kuukauden leiman mun passiin thaimaata varten ja maita pitkin rajan yli menemällä saa vaan 2 viikon leiman. Ja oltais varmaan lennetty suoraa Phnom Penhistä, mut koska Suomen kansalaiset ei tarvi viisumia Vietnamiin jos on maassa alle 2 viikkoa nii ajateltiin et samalla käy sit kattomassa senki. Niinpä saavuttiin sit Saigoniin ja ajateltiin et ollaan saatu kaupunkilomailusta taas tarpeeksemme hetkeks nii lähettiin heti seuraavana aamuna kohti Mui Nea, meren rannalle. Merta ei oltukaan nähty n. 1.5 kuukauteen joten sitä oliki jo tullu yhtä kova ikävä ku muumipeikolla. Mui Ne oli sellanen venäläisten pakettimatkailijoiden taivas, kaikki mainokset ja ravintoloiden menut oli venäjäks ja muutenki koko paikan puhutuin kieli tais olla vietnamin sijasta venäjä. Niitä speedo-uikkareita oli sit koko pääranta aivan pullollaan. Yks päivä jaksettiin katella sitä meininkiä, mut sit saatiin tarpeekseen ja mopot alle ja ajettiin rannikkoa pitki pohjoseen vähä tyhjemmille rannoille. Sielä oli kans joku pakettimatkakohde valmistumassa mutta kaikki hotellit oli suurimmaks osaks viel rakennusvaiheessa joten rannalla ei ollu oikestaan ketään muuita ku me.
Sit våähä aktiviteeteista, eli toi pääranta on myös täynnä kitesurffareita, eli tollasen liitovarjon ja wakeboardin tapasen laudan kaa liihottaa veden päällä älytöntä vauhtia. Ois ollu aivan jäätävän siisti kokeilla sitä, mut sit selvis et perus 3 päivän alkeiskurssi on 500$ nii jäipä sit se homma siihen. Ehkä jollain toisel reissul sit. No mut ei se haitannu koska sieltä autiolta rannalta löyty mesta mistä saatiin vuokrattuu surffilauta!!! Ja aallotki oli paljon paremmat ku päärannalla, missä oltiin otettu Joonaksen kaa bodyboardit jo ekana päivänä ja sählätty niitten kaa. Ei voi taas tarpeeks hehkuttaa kuin siistii oli surffata. On siin vaa nii siisti fiilis aina ku saa aallon ja pääsee laudan päälle seisoon ees hetkeks.
Käytii kattoo myös vähän matkan päässä olevat isot hiekkadyynit, meininki oli niinku jostain Saharasta: hiekka pöllys nii et sitä oli kaikki paikat täynnä ja tarpominen sielä tuntu siltä ku olis ollu jossain leffas. Pikkupojat vuokras siin tienreunas jotain liukureita joilla oli tarkotus lasketella dyynejä alas, mut siitä ei kyl tullu mitään. Yks päivä oltiin Siirin kaa vaan jonku hotellin uima-altaalla pötköttään ja ottamas aurinkoo. Tuli myös syötyä krokotiilipihvi aamupalaks.
Yhteenvetona vois sanoo et Vietnamis oli ihan kivaa mut ei varmaan ihan heti tuu mentyy takas ku jäi vähä taksi- ja ravintolalaskukusetuksista sellanen fiilis et ihmiset on epärehellisiä ja haluaa vaan hyötyä turisteista. Mukava oli palata takas Thaimaaseen. Lennettiin Saigonista Bangkokkii ja saman päivän viel minivanilla Koh Changille. Tuli automatkal keskusteltuu politiikasta jonku fabun kaa joka työskenteli jossain firmassa mikä edisti Thaimaan kehitystä demokraattisemmaks valtioks.
Nyt on kai sit aikalailla tullu nähtyä ja koettua useamman Aasian maan paikallista elämää ja kulttuuria ,varmaan tosi mahtavaaa :)
VastaaPoistaKirjoita useammin! T. Salainen ihailijasi ja intohimoinen blogisi lukija
VastaaPoista